ON-raporta rávve Norgga nannet sápmelaččaid suodjaleami sisabahkken áššiin
Govva: Sámiráđđi / Piera Heaika Muotka
ON eamiálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanisma (EMRIP) almmuhii njukčamánu 19. b. 2025 viiddis raportta das mo Norga doahttala sámiid vuoigatvuođaid sisabahkkenáššiin sámi guovlluin.
Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaossodaga hoavda, Eirik larsen. Foto: Privat
Raporttas buktá áššedovdimekanisma ollu rávvagiid das mo Norga sáhttá suodjalit sámi álbmoga eatnamiid, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid sisabahkkenplánaid oktavuođas nugo energiijahuksenprošeavttat, minerálaroggamat, infrastruktuvrahuksemat ja eará. Raportta vuođđun lea áššedovdimekanisma galledeapmi Norggas njukčamánus diibmá. Lei Sámiráđđi guhte bovdii sin Norggii. Dán galledeamis, mii čađahuvvui ovttasbarggus Norggabeal Sámedikkiin, deaivvadedje áššedovdit earret eará riekteguddiiguin, fitnodagaiguin, sámi organisašuvnnaiguin, Norgga olmmošvuoigatvuohtaásahusain (NIM) ja máŋggain departemeanttaiguin.
– ON eamiálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanisma duođašta máŋga váilevašvuođa Norgga lágain ja evttoha máŋga doaibmabiju dasa movt ovttastahttit Norgga lága riikkaidgaskasaš rievtti ektui dakkár sisabahkkenáššiin sámi guovlluin. Rávvagat leat mearkkašahtti ollu sihke logu ja viidodaga dáfus, ja raportta sisdoallu čájeha ahte áššedovdit leat vuđolaččat guorahallan sápmelaččaid dili Norggas, dadjá Eirik Larsen, Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaossodaga hoavda.
Raporttas áššedovdimekanisma rávve earret eará ahte Norga berre:
Loahpahit ovdalgihtii mieđihanortnega, mii addá huksejeddjiide vejolašvuođa álggahit huksemiid ovdalgo buot riekteproseassat leat čađahuvvon.
Implementeret sápmelaččaid vuoigatvuođa friija, ovddalgihtii ja informerejuvvon miehtamii sámelágas, minerálalágas, energiijalágas ja plána- ja huksenlágas.
Čađahit sorjjasmeahttun guorahallama Fosen-áššis.
Addit sámi vuoigatvuođalaččaide seammalágan veto bieggafámu vuostá go gielddain lea.
Gáibidit friija, ovddalgihtii ja informerejuvvon miehtama váikkuhusárvvoštallamiid oktavuođas ja čielggadeaddji válljemis.
Ásahit bealátkeahtes guovddáža mii galgá sihkkarastit ahte sápmelaččaid vuoigatvuohta friija, ovddalgihtii ja informerejuvvon miehtamii čuvvojuvvo.
Čađahit kurssaid ja oahpahusa eamiálbmotvuoigatvuođaid birra almmolaš bargiide.
Sihkkarastit ahte sámi organisašuvnnain, maiddái mearrasámi organisašuvnnain, lea kapasitehta fuolahit iežaset vuoigatvuođaid.
Ásahit orgána mii galgá gozihit ahte riektemearrádusat čuvvojuvvojit.
Nannet sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa.
Mearridit doaibmaplána ON eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa implementeremii.
Ollu raportta rávvagiin dávistit maiddái Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna evttohuvvon doaibmabijuide, ja dorjot kommišuvnna konklušuvnna das ahte lea implementerenhástalus Norggas.
– Lea hui mávssolaš ahte áššedovdimekanisma bivdá stáhta sajáiduhttit vuoigatvuođa friija, ovddalgihtii ja informerejuvvon miehtamii ollu lágaide ja ahte sii maiddái árvalit heaittihit dálá ovdagihtii mieđihanortnega. Jos mii galgat lihkostuvvat ruoná nuppástusain, de lea áibbas dárbbašlaš nannet njuolggadusaid ja addit vuoigatvuođalaččaide doarvái oadjebas rámmaid gulahallat eiseválddiiguin ja fitnodataktevrraiguin. Dálá njuolggadusat eai atte sámi vuoigatvuođalaččaide eai ge ealáhusaide daid reaidduid maid sii dárbbašit, dadjá Eirik Larsen.
Áššedovdimekanisma lea maiddái čielggas das ahte vuoigatvuođaid sihkkarastin eatnamiidda ja luondduriggodagaide lea vuođđun sámi álbmoga iešmearrideapmái ja lea eaktun dasa ahte sámit sáhttet leat sierra álbmogin boahtteáiggis.
– Go áššedovdimekanisma lea nu čielggas ahte láhkarievdadusat dárbbašuvvojit, de dat addá midjiide vuordámušaid dasa movt stáhta čuovvola rávvagiid. Leat maiddái duhtavaččat go áššedovdimekanisma dovddaha ahte sii áigot čuovvolit ášši viidáseappot. Sii čujuhit maiddái dasa ahte eanavuoigatvuođaid ja guolástanvuoigatvuođaid dohkkeheapmi sáhttá šaddat oassin viidáset čuovvoleamis. Mii diehtit maiddái ahte raporta šaddá fáddán ekspeartamekanisma jahkásaš čoahkkimis Geneves suoidnemánus, loahpaha Eirik Larsen.