Sámiid konferánsa

Sámekonferánssat leat doaibman digaštallan- ja diehtojuohkinbáikin badjel 50 jagi, gos oktasaš sámepolitihkalaš ja kultuvrralaš mihttomearit ja strategiijat leat  hábmejuvvon. Vuosttaš sámekonferánsa lágiduvvui 31.8-3.9.1953:s  Johkamohkis (Ruoŧas).  Dáppe vuođđudedje earret eará lávdegotti mii ráhkkanahtti Sámiráđi ásaheami, mii dasto ásahuvvui nuppi Sámekonferánssas Kárášjogas, borgemánu 18.b. 1956:s. Jagi 2053:s, 40 jagi geahčen, boahtá leat čuođi jagi áige gollan dan rájes go vuosttaš Sámekonferánsa lágiduvvui. Vuosttaš Sámekonferánssas lei fáddán sápmelaččaid dahkat aktiivan. Konferánsa gávnnahii earret eará čuovvovaččat: 

Dát šattai álgun sápmelaččaid háliidussii vuođđudit ja organiseret ovttasbarggu riikkarájiid rastá. Davviriikkalaš Sámiráđđi vuođđuduvvui, ja mearrádusat dohkkehuvvojedje Sámiid nuppi konferánssas Kárášjogas (Norggas) 1956:s. Sámiráđi ja sámekonferánssa bargu lea leamašan hui dehálaš sámi álbmoga stáhtusii ja organiseremii. Dárbu dakkár ovttasbargui iige leat unnon ge jagiid mielde. 

Sámiráđđi lea dehálaš jietna siviila sámi servodahkii, go dat lea njealje riikka sámi organisašuvnnaid ovttasbargoforum. Sámiráđi riikkaidgaskasaš posišuvdna lea nanus. Vaikko Sámedikkit ja Sámi Parlamentáralaš Ráđđi dađistaga eanet servet ja devdet iežaset rolla riikkaidgaskasaš báikkiin, de lea ain dehálaš ahte Sámiráđi iešheanalis ja friddja jietna bissu. 

Sámekonferánsa lea Sámiráđi alimus orgána ja dasto Sámiráđi deháleamos forum, ja mearrádusaid mielde galgá dat lágiduvvot juohke njealját jagi.  Konferánssa virggálaš sáttagoddi leat Sámiráđi miellahttoorganisašuvnnaid ovddasteaddjit, oktiibuot 72 sáttaolbmo ruoŧa, suoma, norgga ja ruošša miellahttoorganisašuvnnain, 18 sáttaolbmo juohke riikka juhkosis. Konferánsa dohkkeha Sámiráđi doaibmačilgehusa ja njeallje ovddit jagiid rehketdoalu, vállje Sámiráđi ovddasteddjiid ja meannuda resolušuvnnaid sisaboahtán áššiide ja Sámikonferánssa julggaštusa. 

Gudnebálkkašupmi addo olbmui, organisašuvdnii, searvái dahje lágádussii, mii áŋggirda sámi álbmoga buorrin ja danin ánssáša gudnebálkkašumi.

Bargu sáhttá leat omd dakkár, mii:

• nanne sámi álbmoga oktiigullevašvuođa ja oktasašvuođa

• veahkeha sámiid gáhttet árbevieruid, eallinvuogi, jurddašanvuogi, giela ja eará vuoiŋŋalaš árbevieru

• seailluha ja ovddida bajábeal namuhuvvon diliid maiddái ođđaáigge servodagas

2017 Gudnebálkkašupmi geigejuvvui Sámiid 21. konferenssas 2017. 

Sámiráđi gudnebálkkašumit jagiin 1985 - 2017

• 1985 Áillohaš - Nils-Aslak Valkeapää

• 1986 Lars Pirak

• 1987 Iver Jåks

• 1988 Kathrine Johnsen

• 1989 Pekka Lukkari

• 1990 Edel Hetta Eriksen

• 1991 Matti Sverloff

• 1992 Mari Boine

• 1993 Nina Afanasjeva

• 1994 Samuli Aikio

• 1995 Aslak Nils Sara

• 1996 Ella Holm Bull

• 1997 Anna-Maria Blind

• 1998 Louise Bäckman

• 1999 Guoládaga sámesearvi

• 2000 Mikkel Isak Mathisen Oskal

• 2004 Nils Jernsletten ja Hans Guttorm

• 2008 Susanna Angéus-Kuoljok

• 2013 John Trygve Solbakk, Aage Solbakk, Lemet-Jon Ivvár ja Ingrid Nordal

• 2017 Ole Henrik Magga