Manne Sámi ja EU:a gaskasaš ovttasbargu lea nu dehálaš?

Eamiálbmogin ellet sámit riikkarájáid rastá Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Sámiráđđi bargá sámi vuoigatvuođaid ja beroštusaid ovddidemiin, ja dehálaš oassi dán barggus lea sihkkarastit ahte EU-politihkka vuhtiiváldá sámi álbmoga. Dát ovttasbargu lea vealtameahttun deaŧalaš sámi iešmearrideami, kulturárbbi ja ceavzilis servodatovddideami doarjumii. Árjjalaš searvamiin Brusselis Sámiráđđi bargá dan ala ahte EU mearrádusat eai dušše leat searvadahtti, muhto maiddái galget addit vejolašvuođaid jávkadit hehttehusaid ja hukset šalddiid mat čatnet sámi servodagaid oktii.

•  Sámit Brüsselis - čoavdda EU:a politihkkasurggiid vuoigatvuođasuodjaleapmái
  EU dahká ollu mearrádusaid dakkár surggiin mat njuolga váikkuhit sámi eallineavttuide, dasa gullá dálkkádat- ja biraspolitihkka, energiijaávkkástallan, ja guvllolaš ovdáneapmi. Ovdamearkka dihte EU láhkamearrádusain mat čatnasit energiijaávkkástallamii ja dálkkádatmihttomeriide sáhttá leat stuorra váikkuhus sámi guovlluide, gos ceavzilis luonddudoallu ja boazodoallu leat dehálaš ealáhusat. EU ekonomalaš doarjjaortnegat ja luondduresursareguleremat sáhttet viidáseappot eahpenjuolga váikkuhit buot sámi kultuvrras gitta ealáhusvuđđui. Sámiráđđi ja EU dohkkehit ahte lea dárbu ahte sámi vuoigatvuođat gozihuvvojit ja suodjaluvvojit politihkkahábmemis, ja dan juksamii lea áibbas dárbbašlaš nannet máhtu sámi kultuvrra, historjjá ja servodatstruktuvrra birra. Árjjalaš sámi oassálastima bokte Brusselis mii sihkkarastit ahte EU oažžu ollislaš áddejumi sámi perspektiivvaide ja vuoigatvuođaide, mii fas lea deaŧalaš vai sáhttá dahkat diehtojuohkás ja searvvaheaddji mearrádusaid.

   

• EU sáhttá doarjut sámi iešmearrideami ja bistevaš ovdáneami
  Guovddáš vuoruheapmi Sámiráđđái lea sihkkarastit ahte sápmelaččat duođas besset geavahit EU-prográmmaid mat gusket kultuvrii, ekonomiijii ja sosiála ovddideapmái. EU prográmmat sáhttet addit ekonomalaš doarjaga dakkár árbevirolaš ealáhusaid prošeavttaide go boazodollui, duodjái ja meahcásteapmái, ja dasa lassin doarjut nuorra sápmelaččaid innovašuvdnaprošeavttaid. Vai dat lea vejolaš, de EU ferte heivehit prográmmaidis sámiid erenoamáš diliide ja dárbbuide. Go EU dohkkeha ja heiveha iežas resurssaid sámi iešmearrideami doarjumii, de dat šaddá aktiivvalaš oassálastin ceavzilis ovdánanvejolašvuođaid ráhkadeamis Sápmái, gos sápmelaččat ieža sáhttet stivret iežaset báikegottiid ovdáneami.

   

• EU ovttasbargoguoibmin barggus jávkadit rádjacakkiid Sámis
  Sámit leat okta álbmot, muhto sii ellet riikarájiid rastá Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Dát dahká rájáidrasttildeaddji ovttasbarggu mearrideaddjin sámi searvevuođa seailluheapmái ja nannemii. Sámiráđđi bargá dan ala ahte sámit galget sáhttit eallit nu ahte stáhtaráját eai heađuš kulturlonohallama, ealáhusovttasbarggu dahje lihkadanfriddjavuođa. EU lea čoavddaoasálaš dán barggus, go dat iežas reguleremiiguin ja resurssaiguin sáhttá leat mielde jávkadeamen rádjahehttehusaid ja doarjumin dakkár sámi servodatovdáneami mas stáhtaráját eai bisán. Go nanne ovttasbarggu EU:in, de sáhttá Sámiráđđi leat mielde huksemin dakkár boahtteáiggi mas sámi álbmot sáhttá ovddidit iežas árbevieruid ja kultuvrra sorjjasmeahttumit ja beroškeahttá našuvnnalaš rájiin.

   

• Boahtteáigásaš searvevuohta sámi iešmearrideami ja ceavzilvuođa várás
  Ovttasbargu gaskal Sámiráđi ja EU addá vejolašvuođaid hutkat oktasaš čovdosiid mat nannejit Sámi. Go EU searvvaha ja doarju sámi perspektiivvaid barggustis, de sáhttá dat leat deaŧalaš ovttasbargoguoibmi dan barggus ahte sihkkarastit ahte sámi kultuvra, giella ja ealáhusat ožžot buriid ahtanuššaneavttuid globaliserejuvvon máilmmis. Ovttas sáhttiba EU ja Sámiráđđi ovddidit boahtteáiggi ovttasbargomálle mii ii dušše vuhtiiváldde vuoigatvuođaid, muhto maiddái hukse oktasaš vuođu ceavzilis ja čáhkkilis ovddideapmái Sámis.