Open Call: Dáidda, Kolonialisma, Álgoálbmotvuohta. Leago áigi láddan duohtavuhtii ja seanadeapmái?
Open Call ja digitála dialogat
Sámiráđđi, OCA ja KORO leat ovttasbarggus gárgehan prošeavtta, mii guorahallá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna modealla vádjitvuođaid ja vejolašvuođaid bargoreaidun (dáláš ja boahttevaš) eastin dihte eamiálbmogiid kolonialismma vásáhusaid Fennoskandia guovllus, Sámis. Mot duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovddida kolonialisttalaš háviid savvoma, mat leat šaddan sámiid gorudiid, eatnamiid ja vuoiŋŋalaš jáhkuid juohkemeahttun oktavuođas, ja mot dat dákko bokte buktá lagabui sápmelaččaid ja Norgga riikkavuložiid, geaid geahččanguovlu soaitá dán áigge orrut muhtumassii soabatmeahttun?
Dán prošeavttas leat guokte oasi. Prošeakta čohkiida Open Call (sg. rabas bovdehus), mii bovde ráhkadit dáiddabarggu Oslo gávpoga almmolaš sadjái ja digitála dialogain miehtá riikka. Fidnu lea iehčanas, muhto das leat čanastagat Duohtavuođa- ja soabadankommiššuvnna formála prosessii, mii lea álggahuvvon jagi 2019 ja nohká jagi 2022. Prošeakta maiddái reflektere seammá sullasaš proseassa lihkostumiid ja eahpelihkostumiid Turtle Islánddas Kanádas, jagi 2015.
Dáidda, Kolonialisma, Álgoálbmotvuohta. Leago áigi láddan duohtavuhtii ja seanadeapmái? speadjalastá roahkkadit sámiid gillán historjjálaš ja dáláš kolonialisttalaš proseassaid váikkuhusaid, mat leat normaliserejuvvon viidát dáža servodagas, ja jearrá, mot duohtavuođa- ja soabadandoaibmagoddi sáhttá geahččalit vástidit daidda. Dat jearrá, mot govvadáidda sáhttá buktit servodaga dihtosii guokte čuovvovaš jearaldaga: Man ollu Norgga servodat dovdá vásáhusaid sámi árbedieđu struktuvrralaš jávkadeamis ja vearredaguid luonddu vuostá, mat leat njuolga čadnosis kolonialisttalaš politihkkii ja infrastruktuvrii? Ja juos dovdájit, de man olu Norgga riikkavuložat jurddašit, ahte lea riikkavuloža geatnegasvuohta ovttas sámiiguin, váldit kollektiivvalaš rolla rievdadit duođalašvuođa dakkár doahpagiiguin, dego “duohtavuohta” ja “soabadeapmi”?
Osolaččaid ságastallamiid maŋŋá, Dáidda, Kolonialisma, álgoálbmotvuohta. Leago áigi láddan duohtavuhtii ja seanadeapmái? vuolggaha Open Call -doaimma daid sámi dáiddáriidda, geat háliidit ovddidit bissovaš dahje dihto áigodahkii čadnojuvvon dáiddaprošeavtta Oslo gávpoga almmolaš sajis kritihkalaš ja estetihkalaš guorahallamiin dáid jearaldagaid olis. Prošeavtta hápmi dahje proseassa lea rabas.
Lea dehálaš váldit vuhtii Oslo historjjálaš ja politihkalaš konteavstta dán Open Call -doaimma jođiheaddjin: gávpot, mii duođaštii sámiid bálggesčuolli nealgestreaikka ja váldimiid Álaheaju akšuvnnas jagiid 1978-1981 ja vástidii áibmadas solidaritehtain, ja dattetge gávpot, gos illá gávdnojit mearkkat dán mearkkašahtti historjjálaš dáhpáhusas; gávpot, man identitehta lea dán áigge dehálaš sámeálbmogii iige das vuos leat almmolaš dovdomearka, mii gudnejahttá sin áŋgiruššama servodaga ovdii; ja gávpot, gos našuvnnalaš politihkas ságastallet ja ásahit guhkes áigegaskka váikkuhusaid dasa, mot Sápmi ja Norga deaivvadit ovttas boahttevuođa vejolašvuođaid ja hástalusaid.
Open Call lea rabas buot sámi dáiddáriidda miehtá Sámi. Dat oidá earenoamážit fitnuid, mat čikŋot sámi metodaide ja sámi vugiide leahkit, dahkat, dovdat ja oaidnit sámi geahččanguovlluid ja dárkkodit ođđasis muitomearkka ja dáidaga hámi almmolaš sajis otne.
Ovttasráđiid OCA ja Sámiráđđi jođihit ráiddus digitála dialogaid, mat lebbejuvvojit našuvnnalaččat viidát. Dain leat mielde iešguđet sohkabuolvvaid norgalaš ja sápmelaš dáiddárat ovdanbuktime sin reflekšuvnnaid ja fuolaid dálá dili vejolašvuođain ja hástalusain Duohtavuođa- ja soabadanproseassa Norggas.
Open Call -doaimma ollašuhttin sámiid muitomearkka / dáiddaprošeavtta huksema várás almmolaš sajis Oslos.
KORO jođiha sámiid muitomearkka / dáiddaprošeavtta huksenprošeavtta ollašuhttima Oslos. Open Call maŋŋá duopmárat mearridit, geat vihtta dáiddára bovdejuvvojit oassálastit doibmii. Dasa lassin duopmárat válljejit guđemuš dáiddár válljejuvvo ollašuhttit barggu. Gilvvu vuoiti almmustahttojuvvo 15.1.2022.
Dáiddaprošeakta / monumeanta galgá válmmaštuvvat geassemánu 2023 rádjái.
Duopmáriid joavkkus leat ovddasteaddjit Sámiráđis, Sámi Dáiddačehpiid searvvis, KOROs ja OCAs.
Sámiráđđi
Sámiráđđi lea pan-sámi lahttoorganisašuvdna (NGO), mas leat sámi politihkalaš ja kultuvrralaš miellahttoorganisašuvnnat Suomas, Ruoššas, Norggas ja Ruoŧas. Sámiráđđi lea gitta vuođđudeami rájes, jagi 1956, dikšon aktiivvalaččat sámi politihkalaš áššiid, ja dat lea okta boarráseamos eamiálbmogiid organisašuvnnain. Sámiráđi váldomihttomearri lea ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ja ovdduid dan njealji riikkas, gos sámit orrot. Sámiráđi váldobargu lea nannet sámiid oktavuođadovddu, juksat sámeálbmoga dovddasteami, ja seailluhit sámiid kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiála vuoigatvuođaid láhkaásaheamis dan njealji stáhtas, masa Sápmi lea juhkkojuvvon.
Sámi Dáiddačehpiid Searvi
Jagi 1979 vuođđuduvvon Sámi Dáiddačehpiid searvvi mihttomearri lea doaibmat ámmátlaš organisašuvdnan, mii doarju sámedáiddáriid, duojáriid ja dáiddagovvejeddjiid olles sámeguovllus. SDS ulbmil lea suodjalit lahtuideaset ámmátlaš, ekonomalaš, sosiála ja idealisttalaš ovdduid. Stivrenkomitea ja uniovnna dáiddalaš ráđđi doibmet ollašuhtti orgánan jahkečoahkkimiid gaskkas. Stivrenkomitea sihkkarastá, ahte jahkečoahkkimiid intenšuvnnat ja mearrádusat čuvvojuvvojit, ja dáiddaráđis lea ovddasvástádus čađahit dáiddalaš árvvoštallamiid. SDS lea maiddái sámi dáiddaservviid alimus organisašuvnna, sámi dáiddasearvvi lahttu. Das leat oktavuođat Davviriikkaid ja Eurohpa dáiddaráđđái. SDS oastinkonsulttat addet ávžžuhusaid sámi kulturráđi dáidaga skáhpponkomiteai ođđaáigásaš sámedáidaga ja sámeduoji oastima birra.
KORO
KORO lea Norgga stáhta almmolaš sajiid dáidaga fágasuorgeorganisašuvdna, mii lea organiserejuvvon stáhta virgedoaimmahahkan kulturministeriija vuollásažžan. Fágalaš doaibmamii heivehuvvo giehtagáva guhkkodaga prinsihppa. KORO buvttada, hálddaša ja lebbe dáidaga almmolaš huksehusain ja eará almmolaš arenain. Bargočoakkáldat oažžun ládje sullii duhát báikkis Norggas ja riikkaidgaskasaččat.
OCA
Norgga ođđaáigásaš dáidaga doaimmahat lea vuođđudus, mii ii vikka oažžut vuoittu. Dan leat vuođđudan Norgga kultur- ja olgoministeriijat jagi 2001. Dan váldomihttomearri lea ovddidit gulahallama dáiddáriid gaskkas Norggas, Sámis, ja riikkaidgaskasaš dáidagiid suorggis ja lassin doarjut Norggas ássi dáiddáriid miehtá máilmmi. OCA diskursiiva, čájáhus-, publikašuvdna-, resideansa- ja galledeaddjiprográmmaid čuovvumuššan váldofokus lea buktit Norgii riikkaidgaskasaš dáiddalaš ságastallamiid geavadiid ja historjjá dan mađe, go háliidit searvat aktiivvalaččat dákkár ságastallamiidda našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. OCA:s lea leamaš ovddasvástádus Norgga oassálastimis Biennale di Venezia govvadáiddaoassái jagi 2001 rájes.
Vuosttamuš muddu
Ohcamuš galgá sisttisdoallat:
Oanehis teavstta, mii ákkastallá beroštumi dán bargui
Portfolio, mas leat govat dahje hápmosat guovddáš dáidagiin
CV
Ohcanáigi nohká 15.9.2021 dmu 13 (GMT +1)
Open Call:s ii máksojuvvo buhtadus
Ohcamuša galgá sáddet šleađgapoasttain:opencall@koro.no
Nubbi muddu
Duopmárat almmuhit 30.9.2021 vihtta finalistta, geat bovdejuvvojit gilvalit sámiid muitomearkkas / dáiddaduojis Oslo almmolaš sajis
Gilvomateriála čohkiida bargguin, mat huksejuvvojit gaskaboddasaččat dahje bissovaččat. Duopmárat eai ásat rávvagiid barggu guhkkodahkii.
Gilvobargguin máksojuvvo 35 000 Norgga ruvnno.
Gilvalanbargguid mearreáigi lea 15.12.2021
Goalmmát muddu
Gilvvu vuoiti almmustahttojuvvo 15.1.2022
Barggu čađaheapmái bovdejuvvon dáiddárii doaimmahuvvo ollislaš bušeahtta, mas dáiddar mearrida dáiddára bálkkašumi ja buvttadusmávssu evttohusa mielde. Bargu galgá čađahuvvot 23.6. rádjái
Ohcanprosessii dahje bargui guoski jearaldagat čujuhuvvojit:
Trude Schjelderup Iversen, Kuráhtor ja prošeaktajođiheaddji KORO (ti@koro.no)
Katya García-Antón, Jođiheaddji ja OCA váldokuráhtor (katya.garcia-anton@oca.no)
Christina Hætta, Sámiráđi kulturossodaga hoavda (christina@saamicouncil.net)