TSS-komitea kehottaa Suomea arvioimaan nykyisten lakien vaikutusta saamelaisten oikeuksiin
Govven: Jannie Staffansson
YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea (TSS-komitea) käsitteli Suomen seitsemättä määräaikaisraporttia 69. istunnossaan 17.–19. helmikuuta 2021. Saamelaisneuvosto osallistui TSS-komitean tiedotustilaisuuteen 16. helmikuuta 2021. Saamelaisneuvosto laati myös varjoraportin TSS-komitealle syyskuussa 2020.
Saamelaisneuvosto korosti tiedotustilaisuudessa, että Suomen pitäisi vihdoin ratifioida ILO 169 -sopimus, tunnustettava lainsäädännössä saamelaisten vapaaseen ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaate ja tunnustettava saamelaisten oikeudet poronhoitolaissa.
-Olemme tyytyväisiä, että komitea huomioi lopullisissa huomautuksissaan juuri sen mitä korostimme heille, sanoo saamelaisneuvoston ihmisoikeusosaton juristi Oula-Antti Labba.
Lopullisissa huomautuksissaan komitea ilmaisi huolensa siitä, että lainsäädäntömuutokset, infrastruktuurihankkeet ja tunkeutumiset saamelaisten maille ovat heikentäneet saamelaisten oikeuksia ylläpitää elämäntapaansa ja perinteisiä elinkeinojaan, kuten poronhoitoa ja kalastusta.
- Tämä liittyy myös siihen, että Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunnusta velvoitetta käydä neuvotteluja saamelaisten vapaaseen ja tietoon pohjautuvan ennakkosuostumuksen saamiseksi asioista, jotka vaikuttavat saamelaisten maihin ja resursseihin, komitea totesi huomautuksissaan.
Komitea toi esille, että Suomessa on tapahtunut oikeudenloukkauksia, jotka kohdistuvat saamelaisiin ja vaati Suomelta toimia, jotta saamelaiset voivat säilyttää kulttuurinsa, elämäntapansa ja perinteiset elinkeinonsa. Tältä osin se suosittelee, että Suomi arvioi nykyisten lakiensa vaikutusta saamelaisten oikeuksiin ja tekee niihin tarvittavat muutokset, myös poronhoitolain tarkistamisen yhteydessä.
- On tärkeää, että komitea kiinnittää huomiota saamelaisten elämäntavan suojeluun. Nyt Suomen on otettava vastuu näiden suositusten täytäntöönpanosta ja uudistettava lainsäädäntöään. Suomen nykyinen poronhoitolaki on ollut voimassa yli 30 vuoden ajan, mutta saamelaisten oikeuksia ei ole Suomen poronhoitolaissa tähän mennessä tunnustettu, toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa, sanoo saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja Áslat Holmberg.
Komitea vaatii Suomea vahvistamaan saamelaisten oikeuksien tunnustamista alkuperäiskansana sekä oikeudellisia ja menettelyllisiä takeita saamelaisten vapaaseen ja tietoon pohjautuvan ennakkosuostumuksen saamiseksi kansainvälisten normien mukaisesti. Komitea kannusti myös Suomea nopeuttamaan ILO:n yleissopimuksen nro. 169 ratifiointia.
Saamelaisneuvosto on saamelaisten yhteinen riippumaton kulttuuripoliittinen ja poliittinen järjestö, joka toimii Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimenä. Perustamisesta asti vuodesta 1956 Saamelaisneuvosto on aktiivisesti edistänyt saamelaispoliittisia pyrkimyksiä.
